Eutanasia – milloin on oikea aika?
Eutanasialla eli armokuolemalla tarkoitetaan yksilön elämän päättämistä tilanteessa, jossa elossa oleminen aiheuttaa enää vain tuskaa ja kärsimystä. Kyseessä voi olla akuutti sairaus tai pitkälle kehittynyt sairaus, josta ei enää parane eikä kipua ja kärsimystä voida enää tehokkaasti lievittää.
On usein mahdotonta määrittää tarkkaa ajankohtaa, jolloin eutanasiapäätös tulisi tehdä sairauden tai vanhuuden kohdatessa. Kannattaa kuunnella paitsi eläinlääkärin arviota ja ennustetta tilanteesta, myös omaa sisimpäänsä kissansa elintavat parhaiten tuntevana henkilönä. Kissan hyvinvoinnista vastaa omistaja, ja on armollista antaa kissan päästä kärsimyksistään tilanteessa, jossa kipu hallitsee elämää.
Eutanasiapäätös on henkisesti kova ja kirpaiseva tilanne, mutta kissan elämää ei saisi pitkittää oman surutyön lykkäämiseksi jos se tapahtuu kissan hyvinvoinnin kustannuksella. Luonnollinen kuolema saattaa sairauden kohdalla kestää pitkään ja olla erittäin kivuliasta. Katso tilannetta siis myös lemmikin silmin: miltä siitä mahtaa tuntua tai miltä sinusta tuntuisi vastaava tilanne. Muutokset lemmikin peruselintoiminnoissa, kuten syömisessä, juomisessa, virtsaamisessa tai ulostamisessa ovat monesti merkkejä sairaudesta tai kivusta. Myös hengittämisen tai liikkumisen työläys kielivät ongelmista. Erityisesti huomiota kannattaa kiinnittää lemmikin omiin, persoonallisiin käytösmalleihin. Miten lemmikki reagoi kotiväkeen ja muihin ihmisiin, tai innostavatko lelut ja muut virikkeet sitä vanhaan malliin?
Eläimet osoittavat kipua tavallisesti huomattavasti rajoittuneemmin kuin ihmiset. Siksi eläinlääkärin mielipidettä kannattaa kuunnella mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jos oman kissan hyvinvointi huolettaa.
Kuolinsyyn ilmoittaminen
Rodunjalostuksen kannalta on tärkeää, että mahdollisimman monen kissan kuolemasta ja siihen johtaneesta syystä ilmoitetaan Kissaliittoon. Kuolinsyytilaston avulla voidaan seurata rodun yleisimpiä kuolinsyitä ja samalla saadaan tarkempaa tilastoa rodun keskimääräisestä eliniästä.
Kissan kuolinilmoituksen voi tehdä Omakissa-palvelussa. Palvelusta valitaan Kissat-välilehti ja klikataan aktiiviseksi kyseinen kissa. Sen jälkeen klikataan linkkiä ”Ilmoita kuolleeksi”, jonka jälkeen pääsee syöttämään kissan kuolinajan ja -syyn. Tietojen lisäämisen jälkeen paina ”Tallenna”-painikkeella ja tiedot tallentuvat välittömästi kissarekisteriin. Tarkemmat ohjeet kuolinsyyn ilmoittamiseen löytyvät Omakissa tuen -sivulta.
Ruumiinavaus
Lemmikin menettäminen on aina suuri suru. Menetyksen hetkellä omaa mieltä voi helpottaa tieto, että oma lemmikki voi vielä kuoltuaan auttaa lajitovereitaan, kun se lähetetään kuolinsyyn selvitykseen. Etenkin nuoren kissan kuollessa voivat mielen vallata itsesyytökset: Olisinko voinut tehdä jotain eri lailla? Teinkö jotain väärin? Ruumiinavaus voi antaa vastauksia ja auttaa omistajaa käsittelemään suruaan. Ruumiinavauksessa voidaan löytää syy muuten ehkä mystiseen kuolemaan ja siellä voidaan löytää asioita, jotka eivät olisi tulleet ilmi ilman avausta. Infektiosairauksien olleessa kyseessä, ruumiinavauksen avulla saatava tieto voi jopa pelastaa oman kodin muut lemmikit tai pentuetoverit.
On kuitenkin syytä muistaa, että joskus voi käydä niinkin, ettei kuolinsyy selviä.
Jotkut sairaudet voidaan tunnistaa vain ruumiinavauksessa ja osa sairauksista löydetään vasta vanhoilta kissoilta. Niinpä kasvatuksen kannalta on tärkeää tietää myös vanhojen kissojen sairaudet ja kuolinsyy. Tarkka diagnoosi auttaa tällaisten sairauksien periytyvyyden ja periytymismekanismien selvittämisessä. Kaikki tiedot ja ongelmista avoimesti kertominen on tärkeää, jotta voimme kasvatuksessa yrittää välttää uusien sairastapausten syntymistä.
Miten toimia
Jos kissasta ei ole vielä näytettä DNA-pankissa, siitä kannattaa otattaa viimeistään lopettamisen yhteydessä verinäyte geenipankkia varten. Vaihtoehtoisesti, kuolleesta lemmikistä voidaan lähettää geenipankkiin kudosnäyte (esim. korvapala). Evirasta näytteitä ei toimiteta geenipankkiin, mutta Eläinlääketieteellinen tiedekunta tekee yhteistyötä geenipankin kanssa. Jos näytettä ei ole voitu toimittaa DNA-pankkiin ennen ruumiinavausta, sovi tiedekunnan patologian kanssa näytteenotosta erikseen!
Lemmikin kuoltua se toimitetaan mahdollisimman nopeasti avattavaksi Eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan tai Ruokavirastoon Helsinkiin. Jos mahdollista, lopetus ja ruumiin lähettäminen kannattaa ajoittaa alkuviikkoon.
Huomioithan myös juhlapyhät.
Omistaja yleensä lähettää lemmikkinsä itse tutkittavaksi, mutta myös jotkin eläinlääkäriasemat lähettävät potilaitaan pyynnöstä ruumiinavaukseen. Mikäli mahdollista, lemmikki jäähdytetään jääkaappikylmäksi, mikä hidastaa solujen ja kudosten hajoamista. Lemmikkiä ei saa missään nimessä pakastaa, koska pakastaminen tuhoaa kudokset. Lemmikki kääritään ensin hyvin sanomalehtiin, sitten vielä kaksinkertaiseen muovisäkkiin ja lopuksi pakataan vahvaan pahvilaatikkoon. Kesäaikaan voi olla hyvä laittaa mukaan kylmävaraajia pahvilaatikon sisälle. Varmista pakkaus- ja lähetysohjeet Ruokaviraston sivuilta. Ensisijaisesti eläimet kannattaa tuoda itse tai lähettää Matkahuollon kautta.
Postilla on pakkaamista varten omia erityisohjeita ja rajoituksia.
Lemmikin mukaan täytetään huolellisesti lähete. Kummallakin toimipaikalla on oma lähetteensä. Valitse lähete sen toimipaikan sivulta, jonne toimitat eläimen. Kuolinsyyn selvitys on maksullinen ja ajantasaiset hinnastot löydät sieltä, mistä lähetteetkin. Lähetteen voi täyttää itse tai voit pyytää kissaa hoitanutta eläinlääkäriä täyttämään sen.
Ruumiinavauksen jälkeen kissaa ei palauteta omistajalle, ellei lähetteessä erikseen ilmoita haluavansa maksullisen tuhkauksen. Krematoriopalveluja tarjoaa usea yritys eri puolilla Suomea. Yksilötuhkauksessa otetaan yhteyttä tällaista palvelua tarjoavaan yritykseen. He tietävät siten noutaa eläimen ruumiinavauksesta tuhkattavaksi ja samalla sovitaan, miten omistaja saa tuhkat itselleen.
Yhteystiedot (lähetysosoite)
Eläinlääketieteellinen tiedekunta/Patologia
Mustialankatu 1
00790 Helsinki
Tiedustelut puh. 02941 57189, 02941 57190 tai 02941 57192
Lähete obduktio: http://www.vetmed.helsinki.fi/vetbio/patologia/diagnostiikka.html
Hinnasto: http://www.vetmed.helsinki.fi/vetbio/patologia/hinnasto.html
Ruokavirasto / Patologian tutkimusyksikkö
Mustialankatu 3
00790 Helsinki
Tiedustelut patologian tutkimusyksikön toimisto, puh. 029 530 0400 (vaihde).
Lähete: https://www.ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/elaintautitutkimukset/lahetysohjeet-ja–osoitteet/