Kissan puhtaanapitoon kuuluu sen karvapeitteen ja ihon kunnosta huolehtiminen sekä silmien, korvien, hampaiden ja kynsien hoito. Lisäksi on huolehdittava siitä, että eläimen oleskelupaikat ja ruokailuastiat sekä hoitovälineet ovat puhtaita ja siistejä.
Hiekkalaatikko
Kissalla on oltava tarpeiden tekoa varten hiekkalaatikko. Laatikon tulee olla rauhallisessa paikassa, sen on oltava riittävän iso, eikä kissaa saa häiritä sen tehdessä tarpeitaan. Kissa on siisti eläin, joka ei halua asioida likaisessa ja haisevassa laatikossa. Jätökset siivotaan vähintään kerran päivässä, ja hiekka vaihdetaan kokonaan ja laatikko pestään 2-4 viikon välein. Jos taloudessa on useita kissoja, niin laatikkoja voi joutua siivoamaan useammin.
Kissanhiekkoja ja muita kuivikkeita on monenlaisia ja kokeilemalla löytyy jokaiselle sopiva. Kissan kasvattajalta kannattaa kysyä, minkälaiseen astiaan ja hiekkaan kissa on tottunut. Hiekkalaatikoita tulee olla riittävästi kissamäärään nähden, suositus on yksi ylimääräinen laatikko kissamäärään nähden, esimerkiksi kahden kissan taloudessa laatikoiden hyvä määrä on kolme. Laatikoiden olisi myös hyvä olla sijoiteltuna eri paikkoihin kissan kotia. Kuivikemieltymysten lisäksi kissoilla on myös eri mieltymyksiä hiekkalaatikon mallin suhteen: toiset käyttävät mieluummin avonaista mallia, ja toiset asioivat mieluummin koppimallisessa. Vääränmallinen laatikko ja epämieluisa kuivike saattaa johtaa tarpeiden tekemiseen laatikon ulkopuolelle.
Ongelmat laatikon käytössä
Tarpeiden tekeminen hiekkalaatikon ulkopuolelle on kissojen yleisin käytösongelma. Kissan sisäsiisteysongelmat ovat myös yleisin syy hakea käyttäytymisasiantuntijan apua. Ensin kuitenkin tulee sulkea pois sairaudet, sillä mikä tahansa kipua tai epämukavuutta aiheuttava tila voi olla ongelman taustalla, joista yleisin on steriili virtsatietulehdus (idiopaattinen kystiitti).
Vääriin paikkoihin tarpeita tekevä kissa asioi yleensä vaakapinnalla tietynlaisen materiaalin päällä, esim. samantyyppisellä matolla. Tutkimusten mukaan yleisin syy tälle on inho hiekkalaatikkoa kohtaan. Muita mahdollisia syitä voivat olla sairaus, stressi, hiekkalaatikon huono hygienia, kissojen väliset sosiaaliset ongelmat tai kissan halu mukavamman tarpeidentekopaikan löytämiseen.
Kissat ovat tunnettuja siisteydestään ja jos hiekkalaatikko on niiden mielestä liian likainen, ne valitsevat helposti muun paikan tarpeiden tekemistä varten. Tämä on hyvin kissakohtaista, kuinka likaista laatikkoa kukakin sietää. Myös vääränlainen hiekka, laatikon vaikea käyttö tai huono sijainti voivat saada kissan välttelemään sitä. Jos kissa on kokenut kipua tai pelkoa laatikolla se voi kehittää inhon laatikkoa kohtaan, joka ei välttämättä korjaannu vaikka inhon syy poistuisi.
Mikä tahansa sairaus, joka lisää virtsaamisen tarvetta voi aiheuttaa sen, että kissa ei ehdi laatikolle. Myös nivelrikosta kärsivä kissa voi kokea kipua kiivetessään laatikkoon, eikä sen takia halua käyttää sitä. Myös talon muut kissat voivat olla ongelmana jos ne ahdistelevat laatikolla olevaa kissaa, eikä kissalla ole vapaata pakoreittiä.
- Kissaa ei saisi koskaan rankaista vääriin paikkoihin tarpeiden tekemisestä, koska se voi vain pahentaa ongelmaa lisäämällä kissan ahdistusta.
Hiekkalaatikon tulisi olla tarpeeksi iso kissan kokoon nähden. Jos kissa saisi valita, niin se valitsisi yleisimmin avoimen ison laatikon jossa on pientä paakkuuntuvaa hiekkaa (mikrohiekkaa) ja sijaitsee rauhallisessa paikassa. Hiekkaa tulisi olla hyvä kerros, 5-7cm jotta virtsa ei ylety pohjaan asti. Tämä vähentää hajujen syntymistä.
Jos kissa tekee tarpeensa aina tiettyyn paikkaan, voidaan hiekkalaatikko sijoittaa siihen. Kun kissa on oppinut käymään laatikossa, voidaan laatikkoa siirtää muutama senttimetri päivässä kohti omistajan mielestä parempaa paikkaa.
Kiipeilypuu
Kissat käyttävät tilaa kolmiulotteisesti. Ne tykkäävät kiipeillä ylös ja tutkia maailman menoa ylhäältä käsin. Kissa kokee olonsa turvallisemmaksi ylhäällä. Kissalle on hyvä olla olemassa oma kiipeilypyy. Niitä löytyy monen kokoisia ja mallisia, ja niitä voi tehdä itsekin. On olemassa myös erilaisia hyllyjä joita voi kiinnittää seiniin ja tehdä niistä kissalle kulkureittejä yläilmoihin.
Kiipeilypuut ovat myös loistavia paikkoja teroittaa kynsiä sohvan sijaan.
Matkustaminen
Monelle kissanomistajalle jo pelkkä ajatus kissan pyydystämisestä kuljetuskoppaan aiheuttaa harmaita hiuksia. Puhumattakaan itse matkanteosta maukumisineen ja hajuhaittoineen. Perillä määränpäässä sattaa odottaa erinäisten eritteiden siivousoperaatio ja hyvin stressaantunut kissa.
Kannattaa valita riittävän suuri, tukeva ja helposti puhdistettava kuljetuskoppa. Kissan tulisi mahtua makaamaan ja seisomaan kopassa mukavasti. Turvallisuus on tärkeää; kopan täytyy sulkeutua luotettavasti ja pysyä tukevasti kiinni koko matkan ajan. Paras koppa on myös vesipestävä. Useissa kuljetuskopissa on lisäksi mahdollisuus irrottaa koko katto-osa, jolloin esimerkiksi eläinlääkärissä tukimus voidaan aloittaa kissan ollessa vielä oman koppansa turvallisessa hajumaailmassa.
Jokaiselle aikuiselle kissalle on hyvä olla oma koppa, koska myös muuten hyvin keskenään viihtyvillä kissoilla matkanteon aiheuttama stressi voi saada aikaan epäsopua ja tunteiden kuumentumista. Kuljetuskoppaa kannattaa pitää esillä, niin että kissalla on sinne vapaa pääsy, eikä kopan esille ottaminen ole jotain uutta mitä tarvitsee pelätä. Kopasta kannattaa tehdä kiva paikka laittamalla sinne vaikka herkkupaloja ja mieluisia leluja. Ruoankin voi toisinaan tarjota kuljetuskopassa. Kopan pohjalle laitetaan pehmeä viltti tai pyyhe, jossa on valmiiksi kissalle tuttuja hajuja.
Kissalle kontrollintunne on ensiarvoisen tärkeää. Hallinnantunteen menetys saa ne panikoitumaan. Sen vuoksi joutuminen teljetyksi kuljetuskopppaan on monelle kissalle kauhistus. Koppaharjoittelussa kissalle opetetaan, että koppa ei ole vankila vaan kiva paikka, jonne mennään vapaaehtoisesti ja josta pääsee halutessaan pois.
Jos kissa on saatava koppaan heti äkillisen sairastumisen tai muun pakottavan syyn vuoksi, eikä harjoittelulle ole aikaa, kannattaa toimia seuraavalla tavalla: Jos koppa aukeaa katosta, kissa kääritään isoon pyyhkeeseen ja lasketaan koppaan avonaisen kattoluukun kautta. Ellei kattoluukkua ole, kissa lasketaan koppaan pylly edellä.
Jotkut kissat voivat maukua hyvinkin kovaäänisesti matkustaessa. Suurella osalla kyse on vain tylsistymisestä, mutta kissalla voi myös olla matkapahoinvointia ja kissa voi oksentaa sen takia. Matkapahoinvointiin on olemassa reseptilääke, jota voi kysyä omalta eläinlääkäriltä.
Jos kissalla on vain tylsää, niin paras tapa saada naukuminen loppumaan on olla kiinnittämättä mitään huomiota naukuvaan kissaan. Kissa lopettaa kyllä jossain vaiheessa ja alkaa nukkumaan kun huomaa että naukumalla ei pääse ulos kopasta.
Ulkoilu
Kissalle on olemassa monia eri tapoja ulkoilla turvallisesti ilman vapaana oloa. Lain mukaan kissat eivät saa ulkoilla ilman valvontaa taajama-alueella ja laki kieltääkin kissojen päästämistä uimarannoille, lasten leikkipaikoille, toreille ja toisten pihamaille. Kissat ja koirat tulee pitää kytkettynä myös pesimäaikana (maaliskuun alusta elokuun puoleen väliin). Jos kissaa halutaan ulkoiluttaa niin parhaat vaihtoehdot ovat valjaat, häkki tai aidattu piha-alue. Ulkoilu ei ole myöskään välttämättömyys ja kissa voi olla myös täysin onnellinen elämäänsä sisäkissana.
- Vapaana yksin ulkoillessaan kissa kohtaa monia vaaroja. Kissa voi jäädä auton alle tai ihminen voi vahingoittaa sitä tahallaan. Jos useita kissoja liikkuu samalla asuinalueella irrallaan, ei kissatappeluilta voi välttyä ja tämän lisäksi kissat voivat levittää hengenvaarallisia tarttuvia tauteja muihin kissoihin. Myös naapurisopu voi joutua koetukselle, jos irrallaan liikkuvat kissat käyvät tarpeillaan lasten hiekkalaatikolla, kaivelevat kukkapenkkejä ja merkkailevat pihapiiriä.
Kaikki Kissaliittoon rekisteröidyt pennut ovat sirutettuja ennen kuin muuttavat uusiin koteihin. Mikäli hankit kissan muuta kautta, niin varmista että sillä on mikrosiru ja pidä huoli siitä että sirun tiedot on jossain rekisterissä ajantasaisten omistajatietojen kanssa. Kissan omistajan löytäminen on helpompaa tunnistussirun avulla, sillä eläinlääkäri voi lukea mikrosirun tiedot laitteella.
Rokotukset tulisi pitää ajan tasalla, ettei kissa saa tarttuvia tauteja ulkoillessaan. Valvotusti ulkoileva kissa tarvitsee häädön myös punkkeja vastaan, mikäli ulkoilutat kissaasi sellaisilla alueilla, joissa punkkeja esiintyy. Kissan punkkeja voidaan häätää joko lääkeaineellisin tai eteerisillä öljyillä varustelluilla punkkipannoille tai -valeluliuoksilla.
Myös kissan on mahdollista sairastua punkin puremasta borrelioosiin tai puutiaisaivokuumeeseen. Kissa voi myös tuoda punkkeja sisälle kotiin turkissaan ja tällöin punkit voivat joutua jonkun perheenjäsenen iholle ja näin sairastuttaa myös ihmisiä. Kissalle on suotavaa tehdä ulkoilun jälkeen punkkitarkastus.
Ulkoilu valjaissa
Kissan valjaiden pukeminen on helppoa ja vaivatonta kunhan se opetetaan kissalle oikein. Valjaiden tulisi olla vahvat, mutta pehmeät ja miellyttävät kissan päällä. Valjaiden tulee olla napakat päällä, jotta kissa ei pääse peruuttamaan niistä ulos. Kissan totuttaminen valjaisiin on hyvä aloittaa turvallisesti sisätiloissa. Aluksi valjaita voi pitää pieniä hetkiä kerrallaan päällä ilman hihnaa ja kehutaan kissaa, kun se antaa valjaiden olla päällä. Lisäksi kissaa voi myös leikittää, kun valjaat ovat päällä tai tarjoilla herkkuja. Näin kissa oppii yhdistämään valjaat mieluisaan asiaan ja saa positiivisen kokemuksia valjaista. Jotkut taas tottuvat valjaisiin parhaiten niin että kun valjaat laitetaan päälle, niin kissa viedään saman tien ulos. Tällöin kissa keskittyy enemmän ihmettelemään ulkomaailmaa, eikä kiinnitä huomiota valjaisiin.
Kissat tykkäävät vaanimisesta ja voivat syöksähtää nopeastikin saaliin kimppuun, joten flexi-kelatalutin on hyvä valinta hihnan sijaan. Kissa saa enemmän tilaa liikkua, eikä hihna pääse nykäisemään yhtä-äkkiä. Myös koirien kevyet pentutaluttimet sopivat mainiosti kissan taluttamiseen, sillä talutin ei ole liian raskas kissan omaan painoon nähden.
Ulkoilupaikan valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota turvallisuuteen, koska kissa voi säikähtää ja yrittää paeta nopeastikin ohi menevää liikennettä, vieraita koiria ja kovia ääniä. Ulkoilu kannattaa aloittaa rauhallisessa ympäristössä esimerkiksi omalta pihalta ja pitää ulko-ovi avoinna, jos kissa sattuu säikähtämään, niin pääsee nopeasti sisälle turvaan. Jos omaa pihaa ei ole, niin kissan voi viedä rauhalliseen paikkaan kuten metsän laitaan.
Kissan ulkoilu tapahtuu aina kissan ehdoilla ja kissan tulisikin antaa rauhassa tutkia ja nuuskia uutta ympäristöä. Ensimmäisille ulkoilu kerroille tai vieraisiin ulkoilu paikkoihin voi myös ottaa kissan kuljetuslaatikon tai lemmikeille tarkoitetun repun mukaan turvaksi, jonne kissan voi nopeasti laittaa turvaan, jos sattuu pelottavia tilanteita kesken ulkoilun. Reppu on myös hyvä levähdyspaikka kissalle kesken ulkoilun.
Kaikki kissat eivät totutteluista huolimatta hyväksy valjaita, joten silloin hyvä vaihtoehto ulkoiluun on ulkoilutarha.
Ulkotarhassa ulkoilu
Kissalle voi myös ulos rakentaa ulkoilutarhan tai ulkohäkin, jossa ulkoilu on varmasti turvallista. Tämä on helppo toteuttaa taajamassa omakotitaloissa sekä rivitaloissa. Ulkotarha on erityisen kätevä, jos sinne kulku on mahdollista rakentaa suoraan talosta. Varsinkin useamman kissan kodissa ulkoiluhäkissä on turvallisempaa kuin usean kissan kanssa yhtä aikaa valjaissa ulkoileminen.
Ulkohäkkiin tulisi rakentaa erilaisia virikkeitä kuten kiipeily- ja lekottelutasoja sekä säänsuoja sateelta ja auringon paahteelta. Häkin voi rakentaa seinän viereen tai vaihtoehtoisesti kauemmaksi talosta, jolloin kissat täytyy kuljettaa tarhaan boksissa tai sylissä. Ulkotarhassa kissa pääsee toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä saalistuksen suhteen ja tarjoaa kissalle virikkeitä seuratessa ympäristöä.
Kerrostalossa myös turvallinen tapa järjestää kissalle ulkoilua on huolellisesti verkotettu tai lasitettu parveke. Pienikin ulkoilumahdollisuus tuo virikettä kissan päivään, sillä se voi seurata ohikulkevia ihmisiä, luonnoneläimiä ja naapuruston koiria. Ennen kissan päästämistä parvekkeelle kannattaa aina tarkistaa, että parvekelasit ovat kiinni tai vaihtoehtoisesti, että parvekeverkko on ehjä ja kunnolla kiinni.
Kissan ulkoilu talvella
Kissaa voi ulkoiluttaa myös talvella, kunhan kissa on ensin totutettu siihen syksyn mittaa. Pakkasilla ulkoillaan vaan pieniä hetkiä, ettei herkät polkuanturat pääse paleltumaan. Ja jos kissa ei itse viihdy talvella ulkona, sen tulee päästä sieltä pois heti kun itse haluaa. Ulkoilu talvella on turvallista ja se luo kissalle lisää aktiviteettiä ja mielekästä puuhaa, kunhan se tehdään kissan ehdoilla.